perjantai 5. syyskuuta 2008

Google Chrome

Google yllätti tällä viikolla esittelemällä oman web-selaimensa, Chromen beta-version. Toisaalta Google, jos joku, on luonnollinen web-selainten kehittelijä: Perustuuhan koko Googlen liiketoiminta internet-palveluihin. Lyhyen testauksen perusteella Googlen Chromelle voi helposti ennustaa valoisaa tulevaisuutta. Selain on Applemaisen pelkistetty ja helppokäyttöinen. Se avaa web-sivuja todella nopeasti ja siinä on muutamia hyviä oivalluksia, kuten osoiteriville ympätty Google-haku ja aloitussivu, jolla näkyvät käytetyimmät sivut sekä viimeksi lisätyt kirjanmerkit:



Sanoisin Cool, jos olisin muutaman vuosikymmenen nuorempi... Miksi kukaan muu ei ole tällaista keksinyt? Kuka haluaa aina avata saman "kotisivun", kun selain voisi tarjoilla vaihtoehtojakin.

Mutta Chrome ei tarjoa pelkkää sileää ja tyylikästä ulkokuorta vaan merkittävimmät oivallukset ovat konehuoneen puolella. Chrome on ensimmäinen web-selain, joka on rakennettu alusta pitäen web-sovelluksia varten. Se jakaa tietokoneen muistia tehokkaammin ja varmemmin sovelluksen käyttöön kuin muut tällä hetkellä toimivat web-selaimet. Lisäksi siihen on rakennettu Tanskassa (!) aivan uusi virtuaalikone javascriptin ajoa varten. Googlen käsityksen mukaan muiden web-selainten javascript-moottorit ovat vanhentuneita ja rakennettu vain kevyiden javascript-ohjelmien ajoa varten. Nykyiset web-sovellukset, kuten Googlen Gmail ja Docs vaativat selaimen javascript-ominaisuuksilta parempaa skaalautuvuutta ja tehokkaampaa arkkitehtuuria. Niinpä varsinkin Googlen omat web-sovellukset saavat Chromesta mallikelpoisen alustan, joka todennäköisesti myös vauhdittaa web-sovellusten kehitystä. Chromesta voi jopa tallentaa työpöydälle ns. ohjelmapikapainikkeita, jolloin web-sovellukset tuntuvat entistä enemmän perinteisiltä sovellusohjelmilta.

Chrome perustuu samaan avoimen lähdekoodin Webkit-selainrunkoon kuin esimerkiksi Applen Safari, joten se näyttää web-sivut oikein hyvin. Lisäksi sen tarjoamaa tietoturvaa on kehuttu. Chrome eristää jokaisen välilehden omaksi "hiekkalaatikokseen", joten vahingollisten ja toimimattomien prosessien tie katkeaa helpommin ja varmemmin. Liikaa resursseja kuluttavan tai jumiutuneen web-sivun voi siis sulkea pois ilman, että se vaikuttaa muiden avoinna olevien välilehtien toimintaan.

Eri asia sitten on, millä Google saa internetin käyttäjät vaihtamaan web-selaintaan. Mozillan Firefoxillakin on mennyt vuosikausia muutaman kymmenen prosentin siivun leikkaamiseen Internet Explorerin hallitsemasta kakusta. Googlella on kuitenkin monia rautoja tulessa ja voipa olla, että niiden integroimiseen ylivoimaiseksi kokonaisuudeksi, omassa hallinnassa oleva web-selain on juuri oikea veto.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti