maanantai 18. huhtikuuta 2005

Adobe ostaa Macromedian

Adoben ja Macromedian tänään ilmoitettu yhdistyminen oli varsinainen uutispommi. Vaikka yrityskaupat ovatkin arkipäivää kypsillä IT-alan markkinoilla, harva osasi odottaa näin merkittävien pelureiden yhteenliittymää. Kauppa on jo ehtinyt herättää etenkin Macromedian ohjelmien käyttäjissä hämmennystä.

Adoben tuotevalikoima on painottunut pitkälti printtimedian tarpeisiin ja perinteiseen DTP-tuotantoon. Macromedia puolestaan on nopeasti vallannut keskeisimmän sijan web-julkaisutyövälineiden kehittäjänä. Työnjako onkin ollut näin suhteellisen selkeä, vaikka tietysti kilpaileviakin tuotteita yrityksillä on. Macromedia on tuonut viime vuosina uusia tuotteita nopeasti markkinoille ja vastannut alan muuttuviin tarpeisiin tehokkaasti. Adobe puolestaan on keskittynyt kehittämään olemassa olevaa tuotevalikoimaansa ja edistämään PDF-formaatin käyttöä organisaatioiden dokumenttien hallinnassa.

Yhdistymisen ajankohta oli yllättävä, onhan Adoben tuloskehitys ollut viime aikoina mainio ja yhtiö julkaisi juuri uuden päivityksen Creative Suite -ohjelmistopaketistaan. Macromedia puolestaan on hehkuttanut tänä vuonna julkaistavaa päivitystä Flash-multimediaohjelmastaan historiansa merkittävimmäksi. Ehkäpä Adobella ei kuitenkaan uskota kasvun jatkuvan vain printtimediaan keskittyvällä tuotepaletilla vaan kasvua haetaan nykyisin niin keskeisestä mobiilibisneksestä. Siinähän Macromedian Flash-formaatti on saanut jo merkittävän jalansijan ja tuleva uusi Flash-versio entisestään lisää Flashin käyttöä mobiiliteknologian sovelluskehityksessä. Toinen syy yhdistymiseen voi olla Microsoftin suunnitelmat lisätä tulevaan Longhorn-käyttöjärjestelmäänsä Avalon-kehitysympäristö graafisten web-palveluiden tuottamiseen. Avalonista voi muodostua haasteellinen kilpaileva tekniikka Flashille ja sen takia Macromediakin näki ehkä parhaaksi hankkia isommat muskelit Flashin taakse.

On mielenkiintoista nähdä millaiseksi tämän "Macrodoben" tuotevalikoima ajan myötä muodostuu:

Dreamweaverin kehitystä tuskin tullaan lopettamaan tai sitä yhdistämään Adoben GoLive-ohjelmaan. Veikkaukseni on, että GoLive:stä ei nähdä enää uutta versiota vaan se sulautetaan muutaman vuoden sisällä Dreamweaveriin.

Flash lienee ollut se todellinen houkutin Macromedian ostoon, joten sen tulevaisuus saattaa jopa olla valoisampi, kun sen taustavoimat laajenevat ja vahvistuvat.

Fireworks grafiikkaohjelma saattaa olla lakkautuslistalla. Kilpaileehan se suoraan Adoben Photoshopin kanssa. Fireworksin vahvuudet ovat web-julkaisujen kuvatuotannossa, joten paras vaihtoehto olisi, jos Adobe luopuisi ImageReady-ohjelmastaan ja sulauttaisi Fireworksin toimintoja Photoshopiin.

Freehand piirto-ohjelma todennäköisesti lopetetaan tai myydään. Adobella on vastaava työkalu vektorigrafiikan tuottamiseen, Illustrator, joka on monen mielestä Freehandia parempi työkalu.

Macromedialla on monia lupaavia uusia tuotteita, kuten Contribute, FlashPaper ja Captivate, joiden toivoisi löytävän tuotekehitysvoimaa myös Adoben suojissa. Lisäksi palvelinohjelmistojen (Cold Fusion, Flash Communication Server, Breeze ym.) kehitys todennäköisesti jatkuu, koska ne tukevat hyvin muita tuotteita.
*****

USA:n kilpailuviranomaiset eivät vielä ole ottaneet kantaa yhdistymiseen. Adobesta tulee kaupan myötä web- ja printtijulkaisu-ohjelmistojen "Microsoft" ja se saattaa vielä tuoda mutkia matkaan. Isompiakin yrityskauppoja on jouduttu perumaan monopoli-epäilyjen vuoksi.

lauantai 16. huhtikuuta 2005

Tiikeri tankkiin

Apple on vihdoin saanut valmiiksi uuden version X-käyttöjärjestelmästään. Kymppi-käyttiksen uusin versio 10.4. on nimeltään Tiger ja se julkaistaan 29.4. Tigerin markkinointi painottaa kahta keskeistä uutuutta: Spotlight-hakutoimintoa ja Dashboard-apuohjelmia. Liekö sattumaa, että samankaltaiset toiminnot löytyvät myös Windowsin seuraavasta Longhorn-versiosta, joka julkaistaan puolentoista vuoden kuluttua.

Käyttöjärjestelmä-tekniikoiden kehityksessä on ehkä vaikea osoittaa, kuka kopioi ja ketä, mutta Applella on kuitenkin merkittävä etumatka Windows-käyttäjiin nähden. Paljon hehkutettu Spotlight-haku on toimivuudeltaan paljon ns. perinteisiä työpöytähakuja (esim. MSN Search) monipuolisempi, koska se on integroitu käyttöjärjestelmään ja sitä voivat ohjelmistojen kehittäjät siten hyödyntää. Spotlight-haku toimii siten, että voit kirjoittaa hakukenttään minkä tahansa hakutermin, jolloin Spotlight näyttää reaaliaikaisesti haun tuloksena löytyneitä tiedostoja, sähköpostiviestejä, yhteystietoja, pdf-tiedostoja, kuvia ym. Lisäksi voit luoda virtuaalisia hakukansioita, jotka päivittyvät automaattisesti.

Spotlightin käytännön merkitys tietokoneen käyttäjälle on siis se, ettei enää tarvitse välittää siitä, mihin kansioon tai millä nimellä tiedostot tallennetaan. Ne löytyvät varmasti myöhemmin, kun niitä tarvitaan. Tietokoneen hakemistorakenteesta tulee tavallaan läpinäkyvä ja se menettää osittain merkityksensä. Toinen käytännön esimerkki Spotlightin tehosta voisi olla tilanne, jossa haluat löytää nopeasti kaikki viimeisen viikon aikana tuottamasi pdf-tiedostot. Luomalla virtuaalisen hakukansion Spotlightin avulla näet kansiossa ne tiedostot, jotka Spotlight on suodattanut hakukriteeriesi mukaan, vaikka ne fyysisesti sijaitsisivatkin eri kansioissa. Tigerissä Spotlight-haku toimii myös Mail-sähköpostiohjelmassa, mikä luo erinomaisen mahdollisuuden järjestää sähköpostit täysin uudella joustavalla tavalla.

Lisää Tigerin kahdesta sadasta mielenkiintoisesta uudesta ominaisuudesta voit lukea osoitteesta:

http://www.apple.com/macosx/newfeatures/newfeatures.html

sunnuntai 10. huhtikuuta 2005

Pages

Applen tammikuussa julkaisema Pages-tekstinkäsittelyohjelma oli joillekin käyttäjille aluksi pienoinen pettymys. Sen kun odotettiin epärealistisesti tarjoavan vaihtoehdon samalla sekä Wordille että InDesignille. Pages on kuitenkin lupaava sovellus omassa sarjassaan julkaisuohjelmana, joka yhdistää ominaisuuksia sekä tekstinkäsittelyohjelmista että taitto-ohjelmista.

Applekaan ei pysty ihmeisiin ja sellaisesta todella olisi ollut kyse, jos 50 euron hintainen Pages olisi haastanut nämä veteraanit ominaisuuksillaan. Applen tuotekehitystiimi on kuitenkin löytänyt Pagesiin ne keskeiset asiat, joita keskivertokäyttäjä haluaa kevyen julkaisuohjelman tekevän. Pages sijoittuukin Office-ohjelmiin verrattaessa Wordin ja Publisherin välimaastoon. Microsoftin Publisher-julkaisuohjelmahan on saatavissa vain Windows-käyttöjärjestelmälle, joten Pages paikkaa hyvin sen jättämää aukkoa.

Monet käyttävät nykyään Wordiä pienjulkaisujen tuottamiseen, mihin tekstinkäsittelyohjelmaa ei alunperin ole tarkoitettu. Tekstinkäsittelyohjelmaahan pitäisi käyttää nimensä mukaisesti tekstin käsittelemiseen. Sen tehtävänä ei ole määritellä sitä, miten teksti ja kuvat tulostuvat sivulle. Tästä monet saavatkin ikävän muistutuksen yrittäessään asetella Wordissä kuvia tekstin viereen, jolloin ne tekstin siirtyessä usein peittävät ala- tai ylätunnisteen alleen. Word käsittelee tekstiä riveistä ja tekstikappaleista koostuvana kokonaisuutena, ei sivuina. Liekö tästä Apple saanutkin ideansa Pages-nimeen?

Pagesin käyttö perustuu valmiiden mallipohjien käyttöön. Näitä erilaisia malleja Apple onkin sisällyttänyt ohjelmaan varsin kiitettävän määrän (41). Mallipohjien käyttö on pyritty saamaan mahdollisimman helpoksi, niinpä niissä onkin valmiita tekstikehyksiä muotoiluineen, joihin voi sijoittaa omat tekstinsä. Sivuilla on myös kuvien pudotusalueita, joihin voi iPhotosta kätevästi pudottaa valokuvan, jolloin se mukautuu automaattisesti pudotusalueen muotoon ja kokoon. Pages tukee myös kuvia, joissa on läpinäkyvä alfa-kanava. Käyttäjä voi toki valita myös tyhjän mallipohjan, jolloin koko asiakirjan ulkoasun voi suunnitella itse.


Pagesissa korostetaan tyylien käyttöä tekstin muotoiluun, mikä saattaa tyyleihin tottumattomalle tuntua hankalalta tavalta määritellä muotoilut. Tyylien käyttö on kuitenkin hyvin samantapaista kuin Wordissä ja niiden avulla julkaisu saa yhtenäisen ja selkeän ilmeen. Lisäksi tyylien avulla ulkoasun päivittäminen ja hallinta helpottuu ratkaisevasti varsinkin pidemmissä asiakirjoissa.

Pagesin käyttöliittymä on hyvin samanlainen kuin Keynotessa. Kaavioiden ja taulukoiden lisääminen ja muokkaus tehdään täysin samalla tavalla. Pageshan on osa Applen iWork-ohjelmistoa, joten yhdennäköisyys on ymmärrettävää. Moni käyttäjä on tosin toivonut hieman monipuolisempia työkalurivejä Pagesiin, mutta niille ei ole tarvetta, jos asiakirjan muokkauksessa hyödyntää tyylejä Applen toivomalla tavalla.

Päivittäiseen peruskäyttöön Pages on täysin riittävä, mutta jotkin puutteet puoltavat järeämpien tekstinkäsittelyohjelmien käyttöä. Pagesilla ei esimerkiksi voi tehdä monissa teknisissä asiakirjoissa tarvittavaa asiahakemistoa dokumentin loppuun (Index). Suomenkielisen oikoluvun puuttuminen on myös harmillista. Toivottavasti Apple lisää sen seuraavaan käyttöjärjestelmäpäivitykseen, iWorkhan käyttää MacOS X:n sisäistä oikolukua. Lisäksi Pagesin Layout Break -vaihto vaatii hieman opettelua. Wordissähän ei tällaista vaihtoa käytetä vaan kaikki asiakirjan rakenteeseen liittyvät muutokset tehdään osanvaihtojen avulla. Muutama bugikin Pagesista on löytynyt (mm. sisällysluettelon tyylejä vaihdettaessa), mutta sehän lienee täysin luonnollista, kun kyseessä on versio 1.0.

http://www.apple.com/iwork/pages

tiistai 5. huhtikuuta 2005

Photoshop CS 2

Adobe julkaisee toukokuussa uuden version Creative Suite -ohjelmistopaketistaan, minkä yhteydessä myös kuvankäsittelyohjelmien veteraani päivitetään jo yhdeksänteen versioonsa. Adoben uuden nimeämiskäytännön mukaan sen virallinen nimi on kuitenkin Photoshop CS 2. Uusien ominaisuuksien luettelo on jälleen kerran pitkä.

Adobe hehkuttaa uutta versiota muutamalla keskeisellä ominaisuudella, jotka antavat uudesta versiosta turhankin lattean ensivaikutelman. Yksi näistä on uusi työkalu Vanishing Point, jolla voi korjata kuvaa käyttäen hyväksi kuvassa olevia perspektiivejä. Ainakin Adoben tarjoamista esimerkeistä päätellen kyseiselle ominaisuudelle on peruskuvankäsittelyssä käyttöä hyvin harvoin. Mutta Photoshophan on nykyisessä Adoben tuotevalikoimassa selkeästi ammattilaistason Pro-tuote, joten tätä taustaa vasten ymmärtää paremmin näiden erikoisempien työkalujen ja RAW-formaatin saaman keskeisen sijan uudistuksissa.

CS kakkoseen on kuitenkin lisätty myös monia sellaisia parannuksia, joista on iloa kaikille Photoshopin käyttäjille:

Vihdoinkin Photoshopissa on ohjattu toiminto punasilmäisyyden poistoon. Lähes kaikissa muissa kuvankäsittelyohjelmissahan on jo pitkään ollut helppoa korjata tämä virhe, mutta Photoshopissa se piti aikaisemmin tehdä vaivalloisesti värikylläisyyttä säätämällä.

Kuvan terävöitystä voi nyt neutralisoida uudella Smart Sharpen -toiminnolla, joka samalla sameuttaa kuvaa Gaussian Blur-, Motion Blur- tai Lens Blur -suotimen avulla. Voimakasta terävöitystä vaativissa kuvissa tällä tekniikalla päästään varmasti aidompiin tuloksiin.

Objektien valintaa, ryhmittelyä ja muokkausta samanaikaisesti eri tasoilla on helpotettu. Jos kuvassa on paljon tasoja, säästää "älykäs" valinta-työkalu aikaa. Tasot-palettia on samalla muokattu selkeämmäksi.

Tekstityökalun fontti-valikko sisältää nyt WYSIWYG-selauksen eli tekstityyppi on käytössä suoraan valikon fontin nimessä. Tällainen ominaisuushan on tuttu tekstinkäsittelyohjelmien uudemmista versioista.

Photoshopista kuvan tulostamisen mustesuihkutulostimelle luvataan olevan aiempaa helpompaa. Nykyäänhän tulostusasettelut joudutaan tekemään erikseen sekä Photoshopissa että tulostimessa. Jos tulostimen ja Photoshopin kommunikointi sujuisi paremmin, välttyisi käyttäjä turhauttavien ja usein hankalien asetusten määrittelyltä.

Smart Objects -toiminto antaa mahdollisuuden sekä kuvapiste- että vektorimuotoisten kuvien skaalaamiseen laadun heikkenemättä.

Uuteen versioon on lisätty 95 erikoistehosteita tuottavaa suodinta. Nykyistenkin suotimien käyttökelpoisuus on hieman kyseenalaista. Monet ovatkin toivoneet nykyisten suotimien päivittämistä nykyaikaisempiin versioihin. Toivottavasti uudet suotimet lähinnä korvaavat aikaisempia.

Photoshopin jähmeää käyttöliittymääkin on paranneltu. Nyt on entistä helpompi muokata siitä käyttäjänsä näköinen ja tallentaa muutokset siten, että ne voidaan myöhemmin helposti palauttaa.

Makroihin on lisätty mielenkiintoinen ominaisuus, jonka avulla voi kuvaan tuoda automaattisesti sisältöä taulukkolaskentaohjelmasta tai tietokannasta. Muuttujien avulla voi esimerkiksi päivittää kuvan tekstit suoraan toisesta ohjelmasta.

Photoshopin ja ImageReadyn yhteensulautuminen on sekin ottanut taas pienen askeleen eteenpäin, kun Photoshopiin on lisätty animointi-paletti, jonka avulla voi tuottaa animoituja gif-kuvia. Aikaisemminhan tällainen työskentely vaati erillisen ImageReady-kylkiäisen avaamisen. Tosin kuka nykyään enää animaatio-giffejä tarvitsee?

Samaa ohjelmaintegraatiota tukee myös uusi kuvien selausohjelma Bridge, jonka avulla kuvia on helppo siirtää Creative Suitessa ohjelmasta toiseen ja lisätä niihin avainsanoja ja muita metatietoja. Bridge osaa näyttää myös Illustratorin kuvat sekä PDF-tiedostot.

Digitaalisen kuvankäsittelyn kurssit

maanantai 4. huhtikuuta 2005

Keynote 2

Keynote on Applen tietokoneissa toimiva esitysgrafiikkaohjelmisto, josta julkaistiin tammikuussa uusi versio. Keynote ei ole varsinainen kilpailija Powerpointille, vaikka siinä onkin paljon samoja ominaisuuksia ja toiminnallisuutta. Esikuvastaan poiketen Keynotella voi luoda tavanomaisten "kokousesitysten" lisäksi hienostuneita portfolioita tai interaktiivisia valokuvakertomuksia ja sitä voi käyttää myös apuna videotuotannossa.

Keynote on osa Applen tänä keväänä julkaisemaa iWork '05 -ohjelmistokokonaisuutta, josta monet veikkailevat Applen vastinetta Microsoftin Office toimisto-ohjelmistolle. iWork sisältää tällä hetkellä vain esitysgrafiikkaohjelman (Keynote) ja tekstinkäsittelyohjelman (Pages), joten Office-ohjelmien korvaajaksi siitä tuskin on. Apple tuskin edes siihen pyrkii, koska nykyisin niin tärkeän yhteensopivuuden varmistaminen eri valmistajien sovellusten välillä on käytännössä mahdotonta. Microsoft on myös onnistunut sitomaan uudet Office-versiot entistä tiukemmin osaksi yritysten tietoteknistä infrastruktuuria, joten Office-ohjelmien korvaaminen muussa kuin pienyritysten ja kotien kevyessä käytössä olisi hyvin vaativa urakka. Tämän takia Applellekin on hyötyä siitä, että Microsoft jatkossakin tukee ja päivittää Office for Mac -ohjelmistooan ja näin varmistaa yhteensopivuuden mahdollisimman hyvin PC-ympäristössä.

iWork sensijaan tullee korvaamaan jo vanhentuneen AppleWorks-ohjelmiston, joka on useimmissa Mäceissä esiasennettuna. iWorkin molemmat sovellusohjelmat ovat mainioita esimerkkejä siitä, millaisia Word ja Powerpoint todennäköisesti olisivat, jos ne voitaisiin nyt suunnitella uudelleen "tyhjältä pöydältä". Office-ohjelmistothan ovat lihoneet kovasti vuosien saatossa ja niissä on paljon sellaisia ominaisuuksia, joita keskivertokäyttäjä ei koskaan tarvitse.

Applen sovellussuunnittelulle on tyypillistä pyrkimys lopputulokseen, joka on tyylikäs, pelkistetty ja ennen kaikkea helppokäyttöinen. Keynotessa nämä seikat huomaa jo ohjelmaa avattaessa, jolloin se tarjoaa esityksen pohjaksi Applen suunnittelemia mallipohjia, joista jokaisessa on harmoniset väriyhdistelmät, huolella valitut fontit sekä erittäin tyylikkäät taustakuvat. Teemojen viimeistelyyn (mm. alfa-kanavat taustakuvissa) on käytetty selvästi aikaa ja vaivaa, eikä ihme, sillä käyttäähän Steve Jobskin samoja pohjia mestaroidessaan Applen tuotejulkistuksia:
Keynoten teemat

Ohjelman käyttöliittymä on selkeä ja Powerpointia käyttäneelle esityksen kokoaminen dioja lisäämällä ja jäsennysnäkymää hyödyntämällä onnistuu helposti lyhyen totuttelun jälkeen. Valintaikkunoiden sijaan Keynotessa esityksen eri osien ominaisuudet valitaan kelluvasta paletista, joka sisältää lähes kaikki muokkauksessa tarvittavat komennot. Ainoastaan tekstin fontin ja värin joutuu valitsemaan erillisestä Fontit-valintaikkunasta, joka on kaikille MacOS X -ohjelmille yhteinen. Vaikka ohjelman käyttöliittymä on hyvin pelkistetty, voi elementtejä muokata hyvin monipuolisesti. Ohjelman suunnittelussa onkin osattu tarkasti poimia mukaan ne ominaisuudet, joita Pertti Perusinsinööri haluaa käyttää esityksen räätälöintiin.

Keynoten rakennemallit Powerpointin tapaan mallipohjat sisältävät valmiita rakennemalleja, joita voi myös itse jonkin verran muokata. Keynoten puutteeksi on usein mainittu kaksipalstaisen luettelon puuttuminen rakennemalleista, mutta itse en ole sitä Powerpointissakaan koskaan käyttänyt, joten mallivalikoima on omaan käyttööni täysin riittävä. Vapailla tekstikentillä voi lisäksi tyhjälle pohjalle suunnitella halutut tekstiasettelut.

Keynoten taulukkoeditori on paljon Powerpointia intuitiivisempi ja taulukkoon voi lisätä tehosteen, joka tuo esityksen aikana taulukon esiin vaikkapa solu tai rivi kerrallaan. Käyttämällä taulukon soluissa taustakuvia voi taulukon avulla luoda vaikkapa kuvamosaiikin. Valmiin taulukon voi tuoda esitykseen myös Excelistä.

Kaaviomalleja Keynotessa on vain kahdeksan, mutta valikoima sisältää kaikki esityksissä yleisimmin tarvittavat mallit eli pylväs-, viiva- ja ympyräkaaviot. Exceliä voi jälleen käyttää tukiohjelmana monimutkaisempien kaavioiden tuomiseen suoraan taulukkolaskentaohjelmasta. Keynoten kaavioissa pitää kaikkien arvosarjojen olla yhtä pitkiä, mikä ikävästi rajoittaa kaavioiden käyttöä. Jos sarjoissa ei ole yhtä monta arvopistettä, lisää Keynote kaavioon nolla-arvoja, mikä tuottaa vääristetyn kaavion.

Dian elementteihin lisättävät tehosteet ja diojen väliset siirtymätehosteet ovat upeita verrattuna Powerpointin vastaaviin. Cube, Motion Dissolve ja vaikkapa Scale Big käyttävät hyväkseen MacOS X:n kehittynyttä grafiikkaydintä ja yleisö varmasti huomaa eron Powerpoint-esitykseen...

iWork-ohjelmien etuna on sovellusten läheinen integrointi Applen iLife-multimedia sovelluksiin. Niinpä esim. valokuvien, videoleikkeiden tai taustamusiikin tuominen onnistuu vaivatta iTunesista tai iPhotosta. Ohjelmistointgraation edut ymmärtää vasta käytännön työssä, kun tiedostojen etsimiseen, avaamiseen ja mahdolliseen muuntamiseen ei tarvitse käyttää aikaa!

Keynote-ohjelman heikkous on prosessin viimeisessä vaiheessa eli esityksen näyttämisessä yleisölle. Yleensä esitystä halutaan katsoa muulta kuin omalta tietokoneelta ja vaikka Keynote-esityksen voikin tallentaa monessa eri muodossa, kuten Powerpoint-tiedostona, QuickTime-elokuvana, PDF-sivuina tai kuvina, liittyy näihin kaikkiin joitakin ongelmia. Ohjelmien eroista johtuen eivät monet tehosteet esimerkiksi toimi Powerpoint-tiedostossa. Paras tallennusmuoto olisi Keynoten oma .key-muoto, mutta esityksen näyttämiseen tarvitaan silloin Mäcci ja Keynote-ohjelma. Applen kannettavien tietokoneiden iBook tai Powerbook -mallisto tarjoaa siihen (kalliin mutta toimivan) ratkaisun.

Esimerkki Keynote 2:en tuottamasta Flash-tiedostosta (851 kt).

http://www.apple.com/iwork/keynote/

perjantai 1. huhtikuuta 2005

Tekstintunnistus näppäimistöön

Matkapuhelimista tuttu tekstin automaattinen tunnistus on löytämässä tiensä myös tietokoneen näppäimistöihin. WorldLogicin tuottaman sovellusohjelman avulla voi tekstin kirjoittamista nopeuttaa syöttämällä sanan alkuosan, minkä jälkeen ohjelma pyrkii tunnistamaan sanan loppuosan. Eikä tämä ole aprillipila!

Ohjelmiston valmistajan mukaan sovellus tunnistaa tällä hetkellä 31 000 yleisintä englanninkielen sanaa ja käyttäjä voi halutessaan lisätä sanastoon uusia sanoja. Yritys markkinoi tuotetta erityisesti erityisryhmille, joiden on vaikea tuottaa tekstiä perinteisellä näppäimistöllä. Lisäksi ohjelmalle on löytynyt paljon käyttäjiä Kiinan kasvavilta tietotekniikan markkinoilta. Kiinassa ongelmia aiheuttaa se, että tietokoneiden näppäimistö käyttää länsimaista merkistöä. Tekstintunnistusohjelmien avulla kiinalaiset voivat syöttää haluamansa merkin englanninkielisen vastineen alkuosan, jonka jälkeen tunnistusohjelma muuntaa sanan kiinan kielen merkiksi.

WordLogicin kokemusten mukaan käyttäjät tottuvat nopeasti ennustavaan tekstinsyöttöön myös tietokoneen näppäimistöllä. Allekirjoittaneelle se tuottaa kännykässäkin vaikeuksia, enkä ole sitä koskaan yrittänyt opetella kunnolla käyttämään. Tekstintunnistus Wordissä aiheuttaisi kyllä todennäköisesti liian loivan oppimiskäyrän...

WordLogic Corporation