keskiviikko 30. maaliskuuta 2005

Tuotejulkistusten tietovuodot



Tuotteiden elinkaari ohjelmistoalalla on suhteellisen lyhyt, ainakin jos ohjelmistoversiota ajatellaan yhtenä tuotteena. Tietoteknisten tuotteiden valmistajille onkin elintärkeää uudistaa tuotevalikoimaansa riittävän usein. Monille suurillekin ohjelmistovalmistajille saattaa uuden version esittely olla tilikauden merkittävin myyntitulojen lisääjä. Osa tätä nerokasta myynninedistämistä ovat tahalliset tai tahattomat tietovuodot, joista on viime aikoina nähty monenlaisia esimerkkejä.

Case 1: Apple vs. ThinkSecret
Apple on jo pitkään käynyt oikeutta ThinkSecret-sivuston (www.thinksecret.com) ylläpitäjää vastaan vuodenvaihteen tuotejulkistusten päädyttyä ennenaikaisesti palvelun web-sivuille. Applehan julkaisi tammikuussa halvan flash-muistiin perustuvan iPod Shuffle -musiikkisoittimensa. Yrityksen mukaan tietovuoto antoi kilpailijoille aikaa valmistella omia markkinointitoimiaan, joilla ne vastasivat Applen tuotejulkistukseen.

Ainahan on tietenkin olemassa se mahdollisuus, että huhut osoittautuvat vääriksi, mutta ThinkSecret-sivusto on ollut hämmästyttävän tarkka omissa "ennusteissaan". Apple onkin oikeustoimilla lähinnä pyrkinyt selvittämään sitä, ketkä sen oman organisaation sisällä jakavat luottamuksellisia tietojaan ja kenties hyötyvät tästä rahallisesti. Silti Applen toimia on kummasteltu ja väitetty oikeudenkäynnin tahraavan Applen puhtoista imagoa, koska samanlaisia tuotejulkistuksia ennakoivia sivustoja on verkossa monia ja ne ovat lähinnä innokkaiden tietokoneharrastajien ylläpitämiä.

Case 2: Adobe Photoshop CS2
Adobelta pääsi vahingossa tieto tulevasta Photoshopin CS2 -versiosta ennenaikaisesti verkkoon yrityksen tiedottajille sattuneen virheen takia. Jostain käsittämättömästä syystä uuden Photoshop-version lehdistötiedote löytyi yrityksen web-sivujen tiedotearkistosta viime vuoden huhtikuulta. Adobe julkaissee uutisen virallisesti vasta 4.4. New Yorkissa järjestettävässä julkaisualan konferenssissa, mutta silti tieto uudesta versiosta on jo levinnyt verkossa laajalle. Ja vaikka Adobe poistikin heti virheen huomattuaan tiedotteen sivuiltaan, on sitä päässyt edelleen lukemaan Googlen talletettua sen välimuistiinsa. Uusi Photoshopin versio on niin Suuri Uutinen, että tuskin sen huomioarvoa lisää edes tällainen "tietovuoto". Niinpä harkitun virheen sijaan syyt ovatkin todennäköisesti inhimilliset tai tekniset.
*****

Adoben tapauksessa tulee kyllä väistämättä mieleen suomalainen tapa markkinoida elokuvia. Olisiko niin, että ohjelmistojenkin menekkiä voitaisiin tulevaisuudessa edistää sopivilla tekaistuilla riidoilla, joissa toimitusjohtaja ja tuoteryhmän päällikkö riitelevät julkisesti siitä, mitkä ominaisuudet uudesta ohjelmaversiosta leikataan pois ja lopuksi sopivat riitansa näyttävästi julkisuudessa!

keskiviikko 16. maaliskuuta 2005

Laskin +

Microsoft on päivittänyt käyttöjärjestelmän mukana tulevan laskimen käyttökelpoisemmaksi muuntimeksi. "Kekseliäästi" nimetyllä laskimella voi nyt tehdä erilaisia hyödyllisiä muunnoksia vaikkapa celsiusasteista fahrenheit-asteikolle. Lisäksi työkalu osaa muuntaa valuuttakursseja ja jopa päivittää vaihtokurssit Euroopan keskuspankin tietokannoista.

Ohjelmistojen käyttöoikeussopimukset (EULA) ovat toisinaan aika erikoisia. Laskin + -ohjelman käyttäjälle kerrotaan Microsoftin www-sivuilla mm. seuraavasti:
“Microsoft Laskin + ("Laskin") -sovelluksen käyttö on käyttäjälle täysin vapaaehtoista. Tiedot, laskelmat ja/tai muunnosarviot, jotka on tuotettu tätä sovellusta käyttämällä ovat vain viitteellisiä, ja Microsoft ei anna minkäänlaista takuuta - ilmaistua tai oletettua - Laskimelle, laskelmille tai muunnoksille, jotka syntyvät sen käytön tuloksena.”

Vastuunrajoitus-lausekkeet kuuluvat tietysti asiaan valuuttakurssien yhteydessä, mutta laskimen osalta ne herättävät lähinnä epäilyksiä laskimen tarkkuudesta. 1 kilogrammahan on aina 1000 grammaa ja yksi metri on aina 3,28 jalkaa. Eikö laskimen/muuntimen tulos olekaan aina yksiselitteinen ja tuloksen tulkinnasta riippumaton?

Lataa Laskin +

tiistai 15. maaliskuuta 2005

Webcasting puolustusvoimissa

Suomen puolustusvoimat on tunnetusti tehokas organisaatio. Lakkautuksen kohteeksi joutuvan Savon prikaatin henkilökunta kuulee päätöksestä huomisaamuna verkon kautta toteutettavassa webcasting-lähetyksessä. Lisäksi henkilökunnalla on mahdollisuus lähettää chatin kautta kysymyksiä pääesikunnan asiantuntijoille...

Mikkelin Karkialammella toimivan Savon prikaatin lopettaminen vuonna 2007 päättää joukko-osaston yli 200-vuotisen historian. Savon prikaati on perustettu virallisesti vuonna 1775, mutta sen perinteet juontavat vielä pidemmälle 30-vuotiseen sotaan. Omat kokemukseni SavPr:stä ajoittuvat kevät-kesään 1987, jolloin palvelin pari kuukautta Savon prikaatin aliupseerikoulussa. Tyrjän kolmion iltahartaudet ovat nyt siis lopullisesti historiaa ja Porrassalmi-rististäkin taitaa tulla keräilyesine.

Tietotekniikan hyödyntäjänä puolustusvoimat on ollut edelläkävijä. Onhan jopa osa kertausharjoituksista toteutettu verkko-opiskeluna. Silti puolustusvoimien tiedotuslehden Ruotuväen uutinen aiheesta herättää ihmetystä. Onko perinteikkään varuskunnan lopettaminen pienellä paikkakunnalla niin merkityksetön asia, että siitä tiedottaminen hoidetaan "verkon kautta":


Tiedotustilaisuus toteutetaan verkon kautta webcasting-lähetyksenä. Samaa reittiä tiedotettiin jo Turvallisuus- ja puolustuspoliittisesta selonteosta syksyllä.

- Webcasting-lähetys toimi silloin yllättävän hyvin, mutta varmuuden vuoksi päätöksistä toimitetaan myös kirjalliset versiot joukko-osastoihin.

Tiedotustilaisuuden lopuksi järjestetään vielä vuorovaikutteinen suora osio, jossa esikunnilla, laitoksilla ja joukko-osastoilla on mahdollisuus lähettää tietokoneen välityksellä kysymyksiä Pääesikunnan asiantuntijoille.


Käytetäänköhän Webcasting-esityksessä myös Powerpointista löytyvää "Huonojen uutisten kertominen" -sisältöpohjaa?




Karkialammen metsissä toukokuussa 1987.

lauantai 12. maaliskuuta 2005

Nokia & Microsoft

Nokia yllätti ilmoittamalla yhteistyöstä Microsoftin kanssa musiikkipalvelujen yhdistämisessä kännykän ja PC:n välillä. Tarkemmin ajateltuna Nokian lähentyminen Microsoftiin ei ehkä sittenkään ole mikään yllätys, vaan luonnollisen kehityksen tulos. Nokiaakin alkaa vaivata sama mammuttitauti, joka on tehnyt Microsoftista markkinoiden muutoksiin hitaasti reagoivan jättiläisen, jonka menestys perustuu pitkälti markkinaosuus-johtajuuteen ja sen mukanaan tuomaan suuruuden ekonomiaan.

Nokian varatoimitusjohtajan lausunnot keskiviikon Taloussanomissa otsikolla Nokia odottaa musiikista miljardien bisnestä herättivät monenlaisia ajatuksia. Nokian ongelmana tuntuu olevan mobiilibisneksen utopia, jossa langattomuus muodostuu itsetarkoitukseksi ja erilaisia sovellusvaihtoehtoja etsitään ja kehitetään vaikka väkisin. Anssi Vanjoen esittelemä visio siitä, miten Nokian kännykällä voisi baarissa äänittää musiikkinäytteen ja myöhemmin ostaa sen Nokian mobiilimusiiikkikaupasta on hämmentävän optimistinen. Väkisinkin tulee ajatelleeksi, onko Nokiassa lainkaan ajateltu uusien tuoteominaisuuksien yhteydessä kuluttajien käyttäytymismalleja. Vanjoen heitto "Kyllä minä ihmettelen, kuka vielä vuonna 2006 ostaisi kameran, jolla ei voi soittaa" tuntuu sekin lähinnä vitsiltä, mutta onko Nokialla tosiaan varaa leikinlaskuun ja kevyisiin puheisiin?

Samassa artikkelissa oleva toteamus "Nokialla on täysin järkähtämätön näkemys siitä, miten nämä teknologiset askeleet tulee ottaa" muistuttaa pelottavalla tavalla Microsoftin tapaa määritellä kuluttajien ja tuotteidensa käyttäjien tarpeet. Nokiahan sai jo viime vuonna tästä ylimielisestä asenteestaan ikävän palautteen asiakkailtaan, jotka halusivatkin ostaa simpukka-mallisia matkapuhelimia ja yhtiön markkinaosuus kääntyi laskuun. Nokiaa on tosin kehuttu nopeasta reagoinnista muuttuneeseen tilanteeseen, mutta keinot olivat vanhat tutut: Matkapuhelimien hintoja laskemalla saatiin tilanne korjattua. Tähän Nokian kaltaisella, vakavaraisella suuryrityksellä, on hetkellisesti varaa, mutta mitä jos tauti vielä toistuu. Voidaanko se aina korjata samoilla lääkkeillä?

Nokian nykytila muistuttaakin etäisesti Turun televisiotehtaan ahdinkoa, kun se tässä taannoin selitteli huonoa kannattavuuttaan muuttuneella markkinatilanteella. Turussa tehdään huippulaadukkaita kuvaputkitelevisioita, mutta kuluttajat haluavatkin ostaa litteitä taulutelevisioita. Televisiotehtaan toimitusjohtaja syytti tuloksesta suoraan markkinoita, jotka haluavat vääriä tuotteita sen sijaan, että olisi etsitty syytä siihen, miksi tehtaan tuotannonsuunnittelun reagointi muuttuvissa oloissa oli niin hidasta.

Nokian ja Microsoftin kumppanuus voidaan nähdä kahden kelkasta pudonneen jättiläisen järkiavioliitoksi. Jos yrityksen rooli muuttuu muutoksia generoivasta muutoksiin reagoivaksi, niin lienee parasta varmistella asemat omaan suuruuteen perustuvalla strategialla. Vanjoen kitkeristä kommenteista päätellen Nokia on saanut Applelta rukkaset tai sitten se vain on herännyt iPod-huumaan liian myöhään. Ehkäpä Nokialla ei ollut muita vaihtoehtoja kuin hammasta purren antaa periksi ja tarjota näin Microsoftille sen kauan kaipaama pääsy mobiilibisneksen mainstreamiin.

*****

Markkinajohtajuuden kääntöpuoli näyttää olevan liiallisen itsevarmuuden kehittyminen, jossa markkinaosuuden uskotaan tuovan yliluonnollisen kyvyn säädellä asiakkaiden tarpeita ja sanella ehdot teknologian kehittymiselle ja käyttöönotolle. Mammuttiyritysten jähmettyminen omiin poteroihinsa tarjoaa toisaalta uusia mahdollisuuksia dynaamisille ja markkinoiden muutoksiin herkästi reagoiville yrityksille. Voitaisiinko tässäkin siis puhua markkinoiden itsesäätely- ja korjausmekanismista, jossa liian suuren markkinaosuuden saavuttaneen yrityksen oma toiminta vaikuttaa negatiivisesti yrityksen tulevaisuuden näkymiin.