maanantai 31. toukokuuta 2004

Dreamweaver MX 2004

Web-julkaisujen hallintaan tarkoitetun Dreamweaverin uusin versio julkaistiin viime syksynä Studio MX -ohjelmistopaketin päivityksen yhteydessä. Vaikka Dreamweaverin päivitystahti onkin ollut viime aikoina turhan tiivis, ei kyseessä ole pelkkä "kasvojen kohotus". DW MX 2004 on selkeästi edeltäjiään parempi.

Web-sivujen tuottamiseen ja hallintaan suunnattujen sovellusohjelmien uusimmat versiot parantavat erityisesti niitä ominaisuuksia, joita tarvitaan perinteisessä "koodin muokkauksessa". Dreamweaverissakin on parannettu ns. koodivihjeitä, jotka täydentävät automaattisesti käyttäjän HTML-näkymässä kirjoittamia komentoja. Tämä varsin kätevä toiminto ulottuu nyt myös CSS-tyyleihin.

Ehkä suurin ero aiempiin versioihin nähden on CSS-tyylimäärittelyjen entistä keskeisempi rooli ohjelmassa. Nyt jopa sivun ominaisuuksien määrittelyt (sivun taustaväri ja linkkien värimäärittelyt) tehdään sivulle CSS-tyyleinä. Aikaisemmissa versioissa ollut suorien HTML-tyylien tallennus on jätetty kokonaan pois, mikä selkeyttää ohjelman käyttöä ja toimintaperiaatteita. DW MX 2004 sisältää myös varsin monipuolisen CSS-editorin, jolla tyylisääntöjen ominaisuuksia voi helposti muuttaa. Varsinaisille CSS-tyylieditoreille (kuten TopStyle Pro) se ei helppoudessa ja monipuolisuudessa vedä vertoja, mutta peruskäyttöön lienee riittävä. Ja ehdottomasti se on parempi kuin Microsoftin FrontPagessa.

FrontPagen uusin versio 2003 koetaan ilmeisesti Macromedian leirissä jo varteenotettavana kilpailijana, koska kaksi FrontPagen keskeistä ominaisuutta on imitoitu Dreamweaverin arsenaaliin:

  • Kuvia voi nyt käsitellä suoraan Dreamweaverissa samaan tapaan kuin FrontPagessa. Pienet muutokset kuten rajaukset ja kontrastin säätö voidaan tehdä Ominaisuudet-paletin avulla, kunhan Macromedian Fireworks kuvankäsittely-ohjelma on asennettu koneelle.

  • Wordistä ja Excelistä voi tuoda tekstiä ja taulukoita muotoilut säilyttäen nyt myös Dreamweaveriin. Tästä ominaisuudesta tosin FrontPagessakin on lähinnä haittaa. Muotoilujen säilyttäminen sotkee HTML-koodia ja aiheuttaa usein vaikeuksia sivun muotoiluun.Ohjelman tekninen toimivuus on myös parantunut. Uusin versio tukee suojattuja SFTP-yhteyksiä tiedostojen julkaisussa ja siirrossa. XML- ja ASP.net -tukea on parannettu. Ohjelmassa voi lisäksi käyttää täyttä Unicode-merkistöä.


keskiviikko 19. toukokuuta 2004

Verkkolehdet

Yhä useampi suomalainenkin sanomalehti julkaisee koko sisältönsä myös sähköisessä muodossa verkkolehtenä. Viimeisimpänä digitaalisen julkaisun aikakauteen on siirtynyt Tampereella ilmestyvä Aamulehti. Hesarin verkkoversio on ollut käytössä jo lähes vuoden ajan. Tyypillistä verkkolehtien lanseeraukselle on se, ettei niiden oletetakaan olevan kannattavaa liiketoimintaa...

Tämä lyhytnäköisyys varmasti on osaltaan vaikuttanut verkkolehtien käytännön toteutuksen puutteisiin. Jos digitaalinen julkaisu koetaan "pakkopullana", ei sen kehittämiseen käytetä riittävästi voimavaroja.

Helsingin Sanomien verkkoversio on lukijan kannalta selkeä ja helppokäyttöinen. Puhtaasti tekstimuotoiset uutiset ovat helpommin luettavissa kuin Alma Median omaksumassa "Näköispainos"-verkkolehdessä. Hesarin toteutuksen puutteita ovat lähinnä ilmoitusaineiston puuttuminen verkkoversiosta sekä liian myöhäinen julkaisuajankohta (arkisin klo 8.00 ja viikonloppuisin klo 9.00). Hesari perustelee asiaa verkkojulkaisun tuottamalla ylimääräisellä työllä, joka voidaan aloittaa vasta paperiversion painamisen jälkeen. Perustelu tuntuu oudolta, kun ottaa huomioon sen, että kyse on Suomen suurimmasta sanomalehdestä, jolla lienee varaa nykyteknologian täysipainoiseen hyödyntämiseen myös verkkojulkaisuissa. Kaiken lisäksi verkkohesaria vaivaa usein toistuva julkaisun myöhästyminen teknisten ongelmien vuoksi.

Aamulehden verkkoversion ongelmina ovat käytettävyys ja hinnoittelu. Aineiston läpikäyminen sivuja selaamalla ja uutista hiirellä osoittamalla on hidasta ja hankalaa. Jos sivuja voisi PDF-tiedoston tapaan suurentaa, voisi palvelu olla käyttäjäystävällisempi. Aamulehden verkkoversion hinnoittelu ei kannusta sen käyttöön. Lehden painamisen ja jakelun aiheuttamista kuluista koituvat säästöt tulisi edes jotenkin jakaa tilaajan ja julkaisijan kesken. Nyt verkkoversion ja kestotilauksen hinta on lähes sama. Helsingin Sanomat on hinnoitellut verkkolehtensä huomattavasti tilaajaystävällisemmin. Ehkäpä Aamulehden verkkoversion varsinaisena kohderyhmänä ovat ne, joiden on muutoin vaikea lehteä tilata eli lähinnä ulkomailla asuvat suomalaiset. Nykyisellä hinnoittelulla verkkoversio ei ainakaan syö perinteisen lehden tilaajakantaa. Aamulehden eduksi on tosin todettava, että sen verkkoversio sisältää kaiken julkaistun aineiston, myös mainokset ja muut ilmoitukset, mikä on "näköispainoksen" selkeä etu Hesariin nähden.

Aamulehden tilausmalli eroaa lisäksi Hesarista siinä, että lehteä ei tilata perinteiseen tapaan tilausjaksoittain vaan yksittäisnumeroina, jotka voi lukea milloin haluaa. Aamulehden verkkoversion tilaajana ei siis tarvitse maksaa niistä päivistä, jolloin ei ehdi tai ole mahdollisuutta lukea lehteä. Tämän sinänsä hyödyllisen ominaisuuden käyttökelpoisuutta vähentää tosin merkittävästi se, että lehti pitää lukea kokonaan samalla käyttökerralla. Jos lehden sivuille kirjautuu uudelleen saman päivän aikana, Aamulehti laskee sen uudeksi käyttökerraksi, joka vähentää lukuoikeuksia...

Helsingin Sanomat
Aamulehti (maksuton kokeilu 14.6.2004 saakka)


tiistai 18. toukokuuta 2004

Opera 7.5

Operan Web-selaimesta julkaistiin viime viikolla versio 7.5. Lähes puoli vuotta kestänyt kehittely- ja testausvaihe näyttää tuottaneen varsin toimivan lopputuloksen. Opera on jo pitkään ollut edelläkävijä standardeihin perustuvien web-selainten kehittelyssä. Uusin versio julkaistiin samanaikaisesti sekä Windows- Linux- että MacOS X -alustoille. Myös matkapuhelimiin räätälöity Opera-versio päivitettiin.

Opera 7.5 sisältää uusia mielenkiintoisia ominaisuuksia:

- RSS-tuki Operan sähköpostiohjelmassa (RSS Feeds).
- Chat-sovellus integroituna selaimeen.
- Uusittu, täysin mukautettava käyttöliittymä.
- Tehokas haku sähköpostiviesteistä (Full Text Search).

Eniten uudessa versiossa on panostettu käyttäjän tarpeisiin mukautuvaan käyttöliittymään ja M2-sähköpostiohjelmaan, jota uudessa versiossa kutsutaan nimellä Opera Mail. Sähköpostiohjelma käsittelee tehokkaammin mbox-tiedostoja ja löytää erittäin nopeasti sähköpostiviestejä hakusanojen avulla. Opera Mailin oppiva roskapostisuodatin on myös entistä tarkempi. Ohjelman päivityksen jälkeen ei saapuneiden viestien näkymässä ole ollut yhtään roskapostia, vaan ne kaikki on asianmukaisesti suodatettu roskaposti-näkymään. Opera Mailin tapa järjestellä automaattisesti viestejä eri näkymiin käyttäjän kriteerien mukaisesti selkeyttää sähköpostin hallintaa merkittävästi. Lisäksi viestejä voi merkitä helpommin ja monipuolisemmin kuin esimerkiksi Outlookissa. RSS-tuen lisääminen helpottaa yhä yleistyvien RSS-syötteiden seurantaa (RSS-syötteistä löytyy esimerkkejä mm. Reutersin sivuilta).

Chat-sovellus lienee monelle käyttäjälle turha, mutta toteutukseltaan sekin on varsin mallikelpoinen: yksinkertainen ja toimiva.

Uusien ominaisuuksien lisäksi Operassa on mm. parannettu CSS-tukea sekä korjattu joitain JavaScript-tuen puutteita. Aikaisemmin Operan käyttäjiä kiusasi se, että jotkin web-palvelut toimivat huonosti Operan selaimilla. Ne oli optimoitu Internet Explorerille ja hyödynsivät yksipuolisesti Microsoftin teknologiaa, mm. ActiveX-komponentteja. Tällaisten sivustojen osuus on kuitenkin onneksi vähenemässä ja nykyään näihin ongelmiin törmää enää harvoin. Microsoftin Office Online -sivusto sekä osa Macromedian web-sivustosta tuottavat edelleen Operan käyttäjälle ongelmia.




lauantai 8. toukokuuta 2004

Word 2003

Tekstinkäsittelyohjelmien kiistaton kuningas, Microsoft Word, on uusimman päivityksen jälkeen lähes sama työkalu kuin aiemmissakin versioissa. Virtaviivaistetun käyttöliittymän lisäksi uusia ominaisuuksia löytyy niukasti ja niistäkin osa sellaisia, jotka ainakin aluksi tuntuvat hidastavan Wordin käyttöön tottunutta tekstinikkaria.

Word 2003:ssa laajennetaan jo edellisestä versiosta tutun Tehtäväruudun käyttöä. Nyt yhä suurempi osa valintaikkunoista on korvattu Tehtäväruudussa tapahtuvilla valinnoilla. Tästä on se etu, että asiakirja säilyy aktiivisena valintojen ajan. Aiemminhan valintaikkunan avaaminen esti asiakirjan muokkauksen samanaikaisesti. Kunhan Tehtäväruudun käyttöön tottuu, siitä on varmasti todellista hyötyä. Erityisesti tyylien määrittely asiakirjaan on Tehtäväruudun ansiosta nyt monin kerroin helpompaa kuin ennen.

Päinvastaisiakin esimerkkejä tosin löytyy: Leikekuvakirjaston mukauttaminen Tehtäväruutuun on mielestäni epäonnistunut ratkaisu. Oletusarvoisesti Leikekuvakirjasto hakee ClipArt-kuvia nyt myös verkosta Microsoftin Office-sivustolta, mikä kestää usein aivan liian kauan. Lisäksi ClipArt-kuvien etsiminen toimii nyt hakusanojen avulla, mikä ei kaikissa tilanteissa ole se helpoin ja havainnollisin tapa.

Yksi kätevä ominaisuus uudessa Wordissa on ns. Lukutila, jossa Word näyttää asiakirjan ruudulla samaan tapaan kuin Acrobat Reader eli käyttäjä voi valita joko sivunäkymän tai aukeama-näkymän ja Word mukauttaa tekstin siten, että se on mahdollisimman luettavaa ruudulla. Tämän ominaisuuden tarkoituksena on vähentää tarvetta asiakirjan tulostamiseen ja koevedosten tarkasteluun:



Osa uusista ominaisuuksista on sellaisia, jotka vaativat Microsoftin Sharepoint Services -palvelun tukea. Näinollen esimerkiksi asiakirjojen jakaminen työryhmän kesken palvelimella ja asiakirjan käyttöoikeuksien määrittely (IRM) vaativat toimiakseen Microsoftin palvelinympäristöä.

PS. Vihdoinkin Wordissa toimii ei-yhtenäisten alueiden valinta Ctrl-näppäimellä!


keskiviikko 5. toukokuuta 2004

Digital Rights Management

Digitaalisen aineiston verkkojakelun suojaksi kehitetyt Digital Rights Management -järjestelmät (DRM) hakevat yhä lopullista muotoaan. Applen musiikkisoittimen iTunesin uusin päivitys 4.5 kaventaa laillisen digitaalisen musiikin kuluttajan oikeuksia vähentämällä musiikin tallennuskertoja CD-levylle. Keskustelua on aiheuttanut musiikin verkkojakelun mahdollistama käyttöoikeuksien rajoittaminen jälkikäteen.

Aikaisemmassa iTunesin versiossa saman soittolistan saattoi kopioida kymmenelle CD-levylle, mutta uudessa ohjelmapäivityksessä tallennuskertoja sallitaan vain seitsemän. Sinänsä tämä on keskivertokäyttäjän kannalta merkityksetön muutos, mutta pulmalliseksi asian tekee se, että se vaikuttaa myös ennen päivitystä Applen Music Store -verkkokaupasta ostettuun musiikkiin. Käyttöoikeuksia rajoitetaan siis jälkikäteen taannehtivasti. Epävarmuutta käyttäjien keskuudessa aiheuttaa varmasti myös se, ettei muutoksesta kovin ISOIN KIRJAIMIN päivityksen asennuksen yhteydessä mainittu. Vähennetäänkö seuraavassa ohjelmapäivityksessä oikeuksia entisestään, niin ettei loppujen lopuksi laillisesti verkkokaupasta ostettua musiikkia voi kuunnella enää kuin tietokoneella ja silläkin vain rajatun ajan?

Toivottavasti näin ei käy, koska silloin lupaavasti alkanut musiikin verkkojakelu tyrehtyisi täysin ja verkkopiratismi kukoistaisi entistä enemmän.

Vähän samasta asiasta on kyse myös uuden Office 2003 -ohjelmiston pakkopäivityksessä, jonka Microsoft julkaisi hiljaisuudessa alkuvuodesta. Windowsin tietoturvapäitysten yhteydessä muutettiin käyttäjän tietämättä Officen käyttämän Bookshelf Symbol 7 -fontin sisältöä. Kyseinen fontti sisältää erilaisia symboleja, joiden joukossa olivat myös hakaristi ja daavidin tähti. Joidenkin tahojen kiivaan painostuksen vuoksi Microsoft päivitti fontin niin, että uudesta versiosta poistettiin nämä pahennusta aiheuttaneet merkit. Mitähän seuraava päivitys vie mennessään, oikoluvun vai Georgia-fontin, jonka nimi voidaan liittää johonkin muuhunkin kuin tekstinkäsittelyyn?